Tenimet on 30-vuotiaana paremmassa iskussa kuin koskaan. Elämä on opettanut, että menestys vaatii kykyä luoda nahkansa, kun maailma ympärillä muuttuu. Pieni perfektionismi ei sekään ole haitaksi – eivätkä ihmiset, joilla on arvot kohdallaan.
Millä konstilla ohutlevypajan liikevaihto nostetaan nollasta yli neljään miljoonaan euroon? Olennaisinta on asenne, sanoo Tenimetin myyntipäällikkö Jani Niskala. Hän omistaa perheyrityksen yhdessä sisarustensa kanssa.
”Kun töissä on luotettavia ja itseään arvostavia ihmisiä, myös työt tehdään huolella. Ei se sen kummempaa ole. Ja jos olet taipuvainen huolellisuuteen tai jopa perfektionismiin, et jätä hommia hoitamatta. Ratkaiset ongelmat nopeasti ja täsmällisesti, etkä jää hautomaan päätöksiä.”
Toimitusjohtaja Tommy Lind komppaa Jania. Tenimetin valttikortit eli laatu, nopeus ja luotettavuus eivät ole tarroja, joita liimataan tekemisen päälle. Ne nousevat ihmisistä itsestään.
”Se tehdään, mitä luvataan. Näin pienessä firmassa lupaukset tehdään aina omalla naamalla. Kun asiakas soittaa, ei voi mennä kenenkään selän taakse piiloon.”
Tommy tietää, että monet metallipajat tekevät tietoisesti eri asiakkaille erilaista laatua. Usein asiakkaalle nimittäin riittää hieman alempi laatu, ja se tulee pajalle halvemmaksi.
”Meille on helpompaa tehdä vain yhtä laatua. Ja siihen pyritään, että se on aina priimaa.”
Kun Niskalan Hannu laman nujersi
Vuonna 1993 Suomi sukelsi historiansa pahimpaan lamaan. Devalvaatio ja valuuttalainat syöksivät yli 20 000 yritystä konkurssiin. Näiden joukossa oli Tenikat-niminen viiden hengen konepaja, joka toimi Tervakosken kunnan pienessä vuokrahallissa. Omistaja ja toimitusjohtaja Hannu Niskala (1945–2022) menetti kaiken omaisuutensa.
”Konkurssi oli faijalle kova paikka. Se oli vaikeaa aikaa, ja rahasta oli tiukkaa”, Jani muistelee.
Hannu ei jättänyt hanskoja naulaan. Päinvastoin, mies sisuuntui: uusi firma oli pystyssä kahdessa viikossa. Sen nimeksi tuli Tenimet. Nimi tulee sanoista Tervakoski, metalli ja Niskala. Perintönä edelliseltä yhtiöltä tuli koneet sekä vahva tilauskanta, joten hommiin päästiin saman tien.
”Faijalla oli hirmuinen draivi uuden firman kanssa. Ehkä siinä oli vähän näyttämisen tarvettakin. Isä paiski maalaamossa töitä päivät ja teki paperihommia illat”, Jani kertoo.
Ohutlevytöiden tärkeimmät vaiheet olivat tuohon aikaan samat kuin nykyään: leikkaus, särmäys, hitsaus ja maalaus. Myös leikkuri, särmäyskone ja hitsauskoneet olivat karkeasti ottaen samanlaisia kuin nykyään – sillä erotuksella, että kaikki tapahtui manuaalisesti. Tietokoneita ja näyttöpäätteitä ei ollut.
Kunnan vuokrahalli oli hämärä ja vain 300 neliön kokoinen, kun nykyisin tiloja lähes kymmenkertaisesti. Tenikatissa aloittanut ja Tenimetin leivissä täydet 30 vuotta viihtynyt särmääjä Kimmo Taiponen muistaa, että työolot olivat 1980-luvulla aivan toisenlaiset kuin nykyään.
Särmääjä Kimmo Taiponen on viihtynyt Tenimetissä perustamisesta asti eli pyöreät 30 vuotta. Jos tarkkoja ollaan, Kimmo aloitti jo Tenimetiä edeltäneessä Tenikat-firmassa vuonna 1986. Pesti löytyi heti ammattikoulun ja armeijan jälkeen. Kuvassa Kimmo vuosimallia 2003 ja 2023.
”Ilmassa oli hitsauksen käryä, maalaamon höyryjä, hiontapölyä ja tupakansavua. Välillä avattiin hallin ovet, että saatiin vähän tuuletettua. Se oli sellaista vanhan ajan metallipajatouhua, kun kaikki työt tehtiin samassa tilassa.”
Katossa näkyi paljasta lasivillaa ja himmeitä, pölyn peittämiä loisteputkia. Turvakenkien tilalla oli lenkkarit, eikä käsineitä pidetty kuin satunnaisesti. Meteli oli kova, kun levytyökeskus paukutti peltiä palasiksi. Levytyökeskuksen korvasi ensimmäinen laserleikkuri vuonna 2007.
Kimmolla oli suuri vastuu töiden valmistumisesta aikataulussa, koska hän oli firman ainoa särmääjä. Nykyisin särmääjiä on neljä.
”Työkuorma oli silti kiireettömämpi kuin nykyään. Ja kahvitunnilla juteltiin toistemme kanssa. Nykyään kaikki vain selaavat puhelimia”, Kimmo nauraa.
Tenimetin perustajan, Hannun ensisijainen tavoite ei ollut paisuttaa liikevaihtoa, vaan pitää laatu korkealla ja täyttää asiakkaiden tarpeet mahdollisimman hyvin.
Kasvu ja toiminnan määrätietoinen kehittäminen alkoivat sen jälkeen, kun Tommy aloitti firmassa vakituisena vuonna 2002. Satunnaisia duuneja hän oli tehnyt pajassa jo perustamisesta lähtien. Välillä Tommy kävi kouluttautumassa automaatioinsinööriksi. Toimitusjohtajan tittelin hän peri vuonna 2005 Hannulta, joka jäi silloin eläkkeelle.
Tommyn toi taloon mikäs muukaan kuin rakkaus. Silloinen tyttöystävä, nykyinen vaimo Minna Lind on nimittäin Hannun tytär. Kun vävykokelas Tommy näytti oppivan uudet hommat nopeasti ja taipui monenlaisiin tehtäviin, Hannu näki hänessä seuraajan itselleen.
Hannun lapset eli Minna, Jani ja Janne Niskala omistavat Tenimetin yhdessä. Heistä Minna ja Jani ovat olleet pitkään firmassa hommissa.
Minna vastaa Tenimetin taloushallinnosta. Jani aloitti Tenimetin myyntipäällikkönä vuonna 2007 eli pian sen jälkeen, kun isä jäi eläkkeelle. Titteli johtaa sikäli harhaan, että Janin rooli on ollut ratkaiseva Tenimetin liiketoiminnan kehittämisessä. Leikkaus, hitsaus, särmäys ja muut haalarihommat tulivat nekin tutuiksi jo teinivuosien kesätöissä.
Janne on tehnyt uraa toisaalla, auto- ja kuljetusalalla sekä maanviljelijänä.
Kun sarja on vähän suurempi, hitsausta ja särmäystä voi välillä delegoida robotille. Se ei nurise, vaikka työ on yksitoikkoista!
Mikä ei tapa, se vahvistaa
Jos vertaa Tenimetin tekemistä 30 vuotta sitten ja nyt, suurin erottava tekijä on sarjojen koko. Alkuaikoina tehtiin massiivisia, jopa tuhansien tuotteiden sarjoja. Kaksi isointa asiakasta, Martela ja trukkivalmistaja Rocla, antoivat toiminnalle mukavan kivijalan.
Martelalle työstettiin metalliosia tuolien, pöytien ja toimistosermien rakenteisiin. Roclalle tehtiin monenlaisia kiinnittimiä, kannattimia, ritilöitä, suojapeltejä ja muita komponentteja. Rocla on nykyisin osa Mitsubishi-konsernia ja kolmen vuosikymmenen jälkeen edelleen Tenimetin asiakas.
Mutta maailmalla on tapana muuttua. Vuosituhannen alussa suomalaiset teollisuusyritykset alkoivat siirtää tuotantoa Aasiaan.
”Martela ilmoitti vuonna 2005, että tuotantoa viedään ulkomaille. Se oli firmalle iso kolaus. Martelalle tehtiin todella isoja sarjoja”, samana vuonna toimitusjohtajana aloittanut Tommy kertoo.
Oli pakko keksiä jotain uutta. Kun isot sarjat lähtivät alta, ratkaisu löytyi pienistä sarjoista ja yksittäiskappaleista. Tuotantoa alettiin kehittää systemaattisesti tähän suuntaan. Samaan aikaan Hannu jäi tyytyväisenä eläkkeelle. Se lämmitti mieltä, että Tenimet oli löytänyt uuden vetäjän ja uuden lupaavan bisnesmallin.
”Huomasimme, että piensarjojen ja yksittäiskappaleiden tekeminen on kannattavaa. Kate on isompi kuin suurissa sarjoissa, kun hinnoittelu on kohdillaan”, Tommy kertoo.
Muutos ei tapahtunut käden käänteessä. Se edellytti tuotannon ohjauksen radikaalia trimmaamista. Kun saman päivän aikana tehdään jopa satoja erilaisia komponentteja, joiden valmistus kestää kaksi minuuttia tai monta tuntia, työtä ei voi hallita paperilapuilla.
Tuotteiden komponenttien valmistamisen lisäksi Tenimetin palveluvalikoimaan kuuluu myös tuotteiden kokoonpano ja testaus. Kokoonpanotyöntekijä Markku Niinimaa testaa Fastemsin hallintapaneelia.
Tuotannonohjausjärjestelmän tärkeys ja sen jatkuva kehittäminen tulee jatkuvasti esiin, kun keskustelee Tenimetin väen kanssa. Se on kuin keskushermosto, joka ohjaa tarkasti kaikkia elimiä.
”Excelistä se tietenkin alkoi. Martelan säädettäviin pöytiin tuli paljon ostokomponentteja ja lisäksi meidän tekemiä osia, joihin ostettiin koneistuksia muilta pajoilta. Tätä oli vaikea hallita mappien ja lappujen avulla. Kun ostot ja varastotilanne saatiin Exceliin, työ tehostui selvästi”, tuotannon kehittämisestä vastaava Tommy kertoo.
Nykyisin käytössä oleva ohjausjärjestelmä on parin vuosikymmenen kehityksen tulos. Se osaa perusasiat, kuten työjonojen hallinnan ja valmiiden työvaiheiden kuittaamisen. Samaan sovellukseen on tuotu pikkuhiljaa lähes kaikki muutkin tuotannon osa-alueet, kuten ostot, raaka-aineiden hallinta ja työvaiheiden hienokuormitus. Se tarkoittaa, että työvoiman vapaa kapasiteetti näkyy reaaliajassa kaikissa työpisteissä. Systeemi myös kellottaa automaattisesti kaikki työvaiheet, minkä ansiosta tiedetään, kuinka paljon aikaa niihin kuluu. Se helpottaa hinnoittelua.
”Järjestelmään on lisätty myös tarjouslaskentapohja, jolloin asiakkaalle lähtevä tarjous on sentilleen sama laskijasta riippumatta. Hinnoittelun johdonmukaisuus on olennainen osa asiakaspalvelua.”
Kun työvaiheiden, materiaalien ja kustannusten hallinta on tarkasti dokumentoitua ja työnjohtajat voivat seurata kaikkea reaaliajassa, tyhjäkäynti jää pois ja toiminta on kustannustehokasta. Samalla paranee toimitusvarmuus, joka teollisuuden alihankkijan on syytä pitää korkeana.
Asiakkaiden tehtailla on tiukat aikataulut, joissa ei ole tinkimisen varaa. Myös asiakkaiden asiakkaat odottavat, että tuotteet saapuvat ajallaan. Niinpä komponenttien on liikuttava oikeaan aikaan, ja häiriö ketjun alkupäässä aiheuttaisi harmaita hiuksia moneen päänahkaan. Tenimetin toimitusvarmuus on 95 prosentin luokkaa, mikä on ohutlevyalalla poikkeuksellisen korkea.
Myyntipäällikkö Jani muistuttaa, että pelkkä tuotannon tarkka ohjaus ei riitä. Jotta kova tahti pysyisi yllä, koneiston pitää olla hyvin rasvattu myös muilta osin. Myynti, hallinto, henkilöstön johtaminen ja tekninen johtaminen pitää olla hanskassa ja vastuut selkeitä.
”Jokaisen osa-alueen pitää toimia ja synkata hyvin yhteen, muuten homma kosahtaa. Se vaatii toimihenkilöiltä paljon, eikä tätä aina ymmärretä.”
Tenimetin hallien pinta-ala on nykyisin noin 2 500 neliömetriä. On tultu pitkä matka 90-luvulta ja kunnan hämärästä vuokrahallista, joka oli 300 neliön kokoinen.
Janakkalan siistein piha
Tenimetissä työsuhteet ovat pitkiä ja tietotaito siirtyy vanhoilta työntekijöiltä uusille mestari-kisälli-periaatteella. Näin periytyvät myös talon tavat.
”Esimerkiksi tiettyyn siisteystasoon opitaan esimerkin kautta. Uudet työntekijät näkevät, että jaahas, täällä on tapana laittaa työkalut paikoilleen ja siivota lattia töiden jälkeen. Ja esimieheltä kysytään aina pienellä kynnyksellä, jos jokin askarruttaa.”
Siisteys kiinnittää vierailijan huomion Tenimetin halleissa. Kuormalavat ovat suorassa eikä tavaraa loju ympäriinsä. Se on Hannun perintöä. Perustaja oli tarkka laadun lisäksi siitä, että paikat pidetään puhtaina. Se kertoo paljon, että Tenimet voitti takavuosina Janakkalan yritysten pihapalkinnon. Moinen saavutus lienee harvinainen metallipajojen keskuudessa!
Siisteys ja viihtyvyys on tärkeää alalla, jota riivaa työvoimapula. Se ei kuitenkaan riitä. Tenimetillä työajat ovat joustavia ja viikonloppu alkaa perjantaina puolilta päivin. Palkka on alan keskitasoa korkeampi ja työterveys pelaa. Hallit on valaistu hyvin ja niissä on talvella lämmintä ja kesällä viileää. Työkalut ja koneet ovat uusia ja turvallisuus on prioriteetti.
Mikä on parasta mitä 18-vuotiaana voi tehdä? Tietenkin lähteä ruotsinlaivalle! Nuorekas toimitusjohtaja Tommy Lind näkyy kuvassa ylävasemmalla. Yläoikealla tuulettaa myyntipäällikkö Jani Niskala.
”Tällä alalla on aika kirjavia käytäntöjä. Eräs uusi työntekijä ihmetteli Lindströmin työvaatepalvelua, joka meillä on käytössä. Että kaapista noin vain otetaan puhtaat vaatteet päälle! Edellisessä paikassa oli ollut hallin nurkassa pesukone, että peskää itse”, Jani virnistää.
Henkilöstöä myös kuunnellaan, Jani tähdentää. Työnjohto on aina saatavilla, toimitusjohtajaa myöten. Jos työntekijällä on hyvin perusteltu idea uudesta työkalusta, joka voisi helpottaa työtä, se ostetaan.
Vuosien varrella muutama ihminen on joutunut fyysisten syiden vuoksi vaihtamaan alaa, Jani kertoo. Muuten porukka on viihtynyt firmassa mukavasti.
”Yksi ihminen irtisanoutui kymmenen vuotta sitten”, Jani muistaa.
Kestävästi kohti uusia seikkailuja
Entä millaisena Tommy ja Jani näkevät Tenimetin tulevaisuuden?
”Yksi asia mikä näkyy koko kentällä, on vastuullisuus. Se tulee näkymään yhä vahvemmin myös Tenimetin toiminnassa. Ensi vuonna otetaan käyttöön ISO 14001 -ympäristöstandardi ja 45001-työturvallisuusstandardi”, Tommy kertoo.
ISO 14001 määrittelee, miten esimerkiksi energiankäyttöön ja jätteisiin liittyvät tavoitteet saavutetaan. Standardin avulla saadaan kokonaiskuva yrityksen ympäristövaikutuksista sekä työkalut, joilla ne vähennetään minimiin. Tenimetillä on jo entuudestaan ISO 9001 -johtamisjärjestelmä.
Mitä liiketoimintaan tulee, piensarjavalmistus tulee olemaan hyvä strategia myös jatkossa, Jani ennustaa.
”Siinä tulemme olemaan entistä vahvempi toimija Suomen markkinoilla. Kasvua varmasti tulee, mutta se ei ole meille itse tarkoitus. Kasvamme maltillisesti ja hallitusti asiakkaiden mukana – ja ilman tuskaa!”
Näin komealta näytti Tenimetin logo vuoteen 2010 asti!
