Hiilijalanjälki

Me osataan vastata, kun asiakas soittaa ja kysyy, mikä on meidän valmistamien tuotteiden hiilijalanjälki. Nyt se on nimittäin laskettu 💪

Tulos on 614 hiilitonnia vuodessa. Siihen sisältyy kaikki: raaka-aineet, niiden kuljetus, tuotannossa käytetty energia, jätteiden kuljetus ja työntekijöiden työmatkat.

Summa vastaa karkeasti 70 suomalaisen hiilijalanjälkeä.

”Kauppakamarin avulla laskettiin meidän omat suorat päästöt ja ostoenergian päästöt. Siinä laskelmassa meidän tulokseksi tuli pyöreä nolla, koska me käytämme päästötöntä sähköä. Siksi halusimme täydentää laskelmia epäsuorilla päästöillä”, kertoo Tenimetin toimitusjohtaja Tommy Lind.

Epäsuorat päästöt (ns. scope 3) ovat valmistavassa teollisuudessa tyypillisesti isoin osuus päästöistä. Suorat päästöt (scope 1) sisältävät oman energiantuotannon, omien kiinteistöjen ja omien ajoneuvojen päästöt.

Ostoenergian päästöt (scope 2) sisältävät puolestaan omaan käyttöön ostetun sähkön, höyryn, lämmityksen ja jäähdytyksen.

”Se oli yllättävää, miten vähän päästöjä teräksen kuljetuksesta syntyy. Teräs tulee meille suht läheltä ja täysillä kuormilla niin, että kuljetukset on suunniteltu hyvin. Oman väen työmatkoista tulee melkein kymmenkertainen määrä päästöjä siihen verrattuna.”

Hiilijalanjäljen laskeminen ei ole kaikille yrityksille helppoa. Mitä monimutkaisempi tuote ja liiketoiminta, sitä hankalammaksi se menee. Samaan aikaan juna liikkuu koko ajan eli laskentatapa kehittyy. 😅

”Olen kysynyt automyyjältä jo kolme kertaa, mikä on mun auton hiilijalanjälki, mutta en ole saanut vastausta”, Tommy kertoo. ”Särmäyskoneen myyjältä sain puolestaan sellaisen luvun, joka ei voinut pitää paikkaansa.”

Tärkeintä on saada mahdollisimman oikealla hehtaarilla oleva käsitys hiilijalanjäljestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kun yrityksen hiilijalanjälki on selvitetty, yksittäisiin osa-alueisiin on helpompi vaikuttaa – ja tekoja on mahdollista priorisoida.